Mielestäni suurin ongelma Tampereen koulurintamalla on koulujen sisäilmaongelmat ja ne pitää laittaa kuntoon. Puhutaan kuitenkin työympäristöstä, missä opettajat tekevät pitkän työuransa. Myös lapset altistuvat ongelmille ja hengitystiesairaus tai allergia on elinikäinen vaiva. Tilojen kunto on heikentynyt pitkän ajan kuluessa, mutta käänne parempaan saadaan parantamalla toimia tilojen ennakoivien tarkastusten lisäämiseksi sekä käyttämällä rakennuksia oikein esim. riittävällä ilmastointiasetuksilla. Lisämotivaatio koulujen korjaamiseksi olisi sen työllistävä vaikutus.
Toinen suuri ongelma on ohjaajaresurssien vähäisyys. Nykysuunta on opetuksen tasapuolistaminen ja integraatio mikä tarkoittaa sitä, että esim. erityislapset ohjataan osaksi tavallisia koululuokkia erityiskoulujen sijaan. Tämä voi kuulostaa tavoiteltavalta asialta, mutta samaan aikaan ei siirretä riittävästi ohjaajia tukemaan erityislasten oppimista. Tämä puolestaan voi johtaa koko luokan opetuksen halvaantumiseen kun opettajan aika menee erityislapsen ohjaamiseen tai järjestyksenpitoon. Tähän liittyy myös yleisellä tasolla suuret luokkakoot.
Kolmas ongelma on rahan vähyys oppimateriaalien kuten kirjojen hankintaan. Kirjoja käytetään parhaan mukaan uudestaan ja osa joutuu käyttämään todella heikossa kunnossa olevia kirjoja. Lisäpaineen tälle muodostaa OPS-uudistus missä uusitaan oppimateriaaleja vieläkin enemmän. Raha ei riitä kaikkeen joten uudistuksen käyttöönotto viivästyy.
Nyt kun tyttäreni opiskelee toisen asteen jatko-opintoja Luovissa tunnen kiitollisuutta koulujärjestelmäämme kohtaan ja toivon, että me tulevat kuntavaltuutetut pystymme pitämään koulujärjestelmämme sellaisena, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet oppia itselleen ammatti. Siksi siihen kannattaa panostaa, onhan koulutus tunnetusti yksi keino vähentää riskiä nuorten syrjäytymiseen.
Olin maanantaina puhumassa erityisnuorista Väliinputoajien suojaverkot -tapahtumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti