Olen viime aikoina miettinyt Tampereen joukkoliikennettä ja liikkumista täällä yleensä. Näissä kuntavaaleissa yksi iso pohdinnan alla oleva hanke on
raitiotie. Hintalappu sillä on luokkaa 180M€ mikä on paljon rahaa.
Hinnasta huolimatta olen raitiotien kannalla sillä se muodostaa kaupungin joukkoliikenteelle hyvän julkisen liikenteen rungon ja vähentää osaltaan liikennettä moottoriteiltä sekä nopeuttaa kaupungin läpi ja kaupunkiin menevää liikennettä. Tämä runko voitaisiin ottaa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa yleensä ja sen varteen voisi rakentaa elinvoimaisia asuinkeskittymiä viheralueita unohtamatta.
Joukkoliikenne yleensä tulisi olla sellaista, että tiheästi asutuilla alueilla vuorovälit ovat alle puoli tuntia ruuhka-aikoina, harvemmin asutuilla alueilla harvempi vuoroväli ja mahdollisesti pienempi/halvempi kalusto. Joukkoliikenteen kattavuus tulisi olla sellaista, että missä tahansa asuukaan pärjäisi vaikka omaa autoa ei itseltä löytyisikään.
Tätä nimitän
max yhden auton joukkoliikenneperiaatteeksi, eli perhekunnilla voi olla halutessaan vaikka kaksi autoa mutta mikäli haluavat tai joutuvat tekemään valintoja ja pitämään yhtä autoa tai ei autoa ollenkaan voivat he kuitenkin käydä töissä/asioilla/harrastuksissa julkisilla kulkuneuvoilla.
Pitkän matkan bussit ja junat tulisi olla kiinteä osa raitiotien lisäksi kunnallista joukkoliikennettä. Tarkoitan tällä sitä, että samoilla korttilipuilla pääsisi kulkemaan pitkän matkan busseissa, junissa ja raitiotiellä.
Sähköiset matkaoppaat tulisi olla yhteneväiset siten, että pitkänmatkan bussit/junat/raitiotie ovat samassa
repa-matkaoppaassa. Tällä hetkellähän Paunun bussit eivät ole enkä näe järkisyytä tähän puutteeseen. Myös bussipysäkkien merkinnät ja reittikartat tulee sisältää kaikki linjat, myös pitkän matkan bussien reittitunnukset jotta käyttäjien ei tarvitse arpoa mitkä bussit pysäkillä pysähtyy.
Lisäksi reittiaikataulut tulisi suunnitella yhteistyössä muiden toimijoiden ja Tampereen kaupungin liikenteen kanssa. Esim. Härmälässä vuonna 2010 linjat 61, 62 ja 63 meni lähes aina linjojen 1 ja 11 editse mikä tuntui omituiselta eikä kovin järkevältä. Samaan tyyliin Peltolammilla ennen bussia numero 26 menee hyvin usein Paunun 71 mikä kerää kuljetettavat alta pois ja 26 menee lähes tyhjillään. En tiedä onko tämä ollut tarkoituksellista. Tämän sijaan jos vuoroja soviteltaisiin paremmin voisi vuoroväli olla jopa 10 minuuttia mikä käytännössä käyttäjän kannalta tarkoittaa sitä, että ei tarvitse katsoa aikataulua vaan mennä pysäkille ja olet jo matkalla.
Sähköisen reittiopaan tietot tulisi olla avoimesti saatavilla siten, että halukkaat yritykset voivat tehdä sille lisäpalveluita, esim. kännykällä käytettäviä palveluita jotka suunnittelevat reitin käyttäjän sijainnin perusteella.
Ja koska olen insinööri mietin hiukan tuotekehityksessä usein käytettäviä use caseja (yllä olevien ehdotelmien käyttötapoja):
1.
Viher-hippi
Jouko vastustaa autoilua koska se saastuttaa ja tuhoaa maailman. Niinpä hän käyttää julkisia mahdollisimman paljon kun käy hiukan pidemmällä, tällä kertaa ostoksilla Ruohonjuuressa. Liikkuminen julkisilla on helppoa sillä bussiverkosto kuljettaa helposti ja nopeasti ja yhdellä vaihdolla hän pääseekin omalta asuinasueeltaan kyseiseen kauppaan. Ja koska hän ostaa vain hieman luomu-cashew-pähkinöitä ehtii hän samalla lipulla hypätä vielä raitiotievaunuun ja ehtii yliopistolle luennolle.
2.
Taajama-mummo
Irma asuu yksin taajamassa kaupungin reunamilla. Usko meni toissa talvena ja elämä jatkuu vaikka vanhuuden vaivat Irmaa välillä vaivaakin. Bussit taajamassa menevät kaupungin tiheämmin asuttua alueita harvemmin mutta eihän näin eläkkeellä ollessa ole mikään hengenhätä. Riittää, että puolen kilometrin kävelymatkan päästä nysse kuljettaa kaupunkiin ja on riittävästi aikaa käydä apteekissa hakemassa lääkkeet ja kaupassa asioilla. Kelan kustantamaa taksia ei ole tarvinnut paljon käytellä ja omaosuuden raha säästyy muuhun tähelliseen.
3.
Ruuhka-pariskunta
Karilla ja Sannalla alkaa lapset olla jo teini-iässä. Lasten ollessa pienempiä heitä tuli kuskattua harrastuksissa mutta nyt lapset menevät itse julkisilla jumppaan ja tanssitunnille. Lisäksi raitiotien valmistumisen johdosta Sannan työmatka Lentävänniemeen menee sutjakasti eikä toiselle autolle ole enää käyttöä. Säästyypähän sekin raha johonkin muuhun. Kari käy vielä työmatkat autolla mutta kun Fordissa oli kytkin sökönä hoituihan se työmatka julkisillakin, Repa-reittiopas neuvoi reitin ja toimi kätevästi Karin vanhalla Lumia 800 -älypuhelimella.
4.
Öky-kuluttaja
Teuvolla on aina ollut rahaa. Hän ei voi ymmärtää viherpiipertäjiä ja mitä niitä linnunpöntön pystyttäjiä onkaan. Audi tuli uusittua viime keväänä ja sillä on mukava tehdä työmatkaa, välillä tulee ajettua pidempiäkin työmatkoja mutta nyt työmatka vie Kuljusta moottoritielle ja sieltä moottoritietä Tesomalle. Aiemmin matka oli ruuhkaisempi mutta viime vuosina ruuhkat ovat vähentyneet radikaalisti. Kaippa kaupunki on tehnyt jotain oikeinkin.
