Kävelyn ja pyöräilyn kaupunki

Kaupungeissa pyritään lisäämään kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta, jotta saataisiin vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Pyöräteiden ja pyöräkaistojen lisäys sekä katuparkkipaikkojen vähentäminen saa aikaan paljon porua, että miksi autoilijoita sorsitaan. Mielestäni tämä on turhaa vastakkainasettelua, koska keskustoissa on runsaasti parkkipaikkoja ja pyöräilyn lisääminen vapauttaa kaistoja autoilijoille. Tämä osaltaan vähentää tarvetta rakentaa autoinfraa lisää ja säästää kustannuksia.

Kuvan autot eivät liity asiaan

Autojakin tarvitaan silloin, kun julkisen liikenteen reitit eivät kata tarvetta tai etäisyydet ovat pitkiä. Liikenne on kokonaisuus, missä on oma paikkansa kävelylle, pyörille, autoille, julkiselle liikenteelle, sähköskoottereille sekä kaupunkipyörille. Kaupungin tulee sähköistää kalustonsa ja lisätä niille latauspisteitä.

Hervannan baanan alkupätkä ratikkareitin varrella.

On mielenkiintoista nähdä millaiseksi Tampereen ratikkaliikenne muodostuu ja uskon, että Tamperelaiset ovat tyytyväisiä tehtyihin panostuksiin. Ratikkaprojekti on ollut tähän mennessä menestys, kustannukset pysyivät kurissa ja aikataulu on pitänyt.

Keskustasta Hervantaan 8.5km

Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomat. Lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla ne tuovat arkeen joustavuutta. Moni työmatkapyöräilijä arvostaa toimivaa pyöräinfraa, mistä esimerkkinä ovat nykyiset ja toivottavasti tulevat panostukset runkoreitteihin. Pyöräteiden kunnossapito talvikaudellakin pitää tehdä laadukkaasti, jotta pääsemme Oulun kaltaiseen tilanteeseen, missä pyöräily on helppo vaihtoehto arkiliikkumiseen. Kaupunki tarvitsee pyöräilykoordinaattorin edistämään pyöräilynäkökulmaa kaupungin hallinnossa.

Koiraihmisenä pyrin tekemään ympyrälenkkejä. Hyvin tehdyt kyltitykset helpottaa navigointia ja kutsuu liikkumaan vähemmänkin tutuilla reiteillä. Kaupunkisuunnittelun tulee kytkeä ulkoilureitit toisiinsa. Jos minut valitaan valtuustoon pyrin edistämään edellä listaamiani asioita.