Kävelyn ja pyöräilyn kaupunki

Kaupungeissa pyritään lisäämään kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta, jotta saataisiin vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Pyöräteiden ja pyöräkaistojen lisäys sekä katuparkkipaikkojen vähentäminen saa aikaan paljon porua, että miksi autoilijoita sorsitaan. Mielestäni tämä on turhaa vastakkainasettelua, koska keskustoissa on runsaasti parkkipaikkoja ja pyöräilyn lisääminen vapauttaa kaistoja autoilijoille. Tämä osaltaan vähentää tarvetta rakentaa autoinfraa lisää ja säästää kustannuksia.

Kuvan autot eivät liity asiaan

Autojakin tarvitaan silloin, kun julkisen liikenteen reitit eivät kata tarvetta tai etäisyydet ovat pitkiä. Liikenne on kokonaisuus, missä on oma paikkansa kävelylle, pyörille, autoille, julkiselle liikenteelle, sähköskoottereille sekä kaupunkipyörille. Kaupungin tulee sähköistää kalustonsa ja lisätä niille latauspisteitä.

Hervannan baanan alkupätkä ratikkareitin varrella.

On mielenkiintoista nähdä millaiseksi Tampereen ratikkaliikenne muodostuu ja uskon, että Tamperelaiset ovat tyytyväisiä tehtyihin panostuksiin. Ratikkaprojekti on ollut tähän mennessä menestys, kustannukset pysyivät kurissa ja aikataulu on pitänyt.

Keskustasta Hervantaan 8.5km

Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomat. Lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla ne tuovat arkeen joustavuutta. Moni työmatkapyöräilijä arvostaa toimivaa pyöräinfraa, mistä esimerkkinä ovat nykyiset ja toivottavasti tulevat panostukset runkoreitteihin. Pyöräteiden kunnossapito talvikaudellakin pitää tehdä laadukkaasti, jotta pääsemme Oulun kaltaiseen tilanteeseen, missä pyöräily on helppo vaihtoehto arkiliikkumiseen. Kaupunki tarvitsee pyöräilykoordinaattorin edistämään pyöräilynäkökulmaa kaupungin hallinnossa.

Koiraihmisenä pyrin tekemään ympyrälenkkejä. Hyvin tehdyt kyltitykset helpottaa navigointia ja kutsuu liikkumaan vähemmänkin tutuilla reiteillä. Kaupunkisuunnittelun tulee kytkeä ulkoilureitit toisiinsa. Jos minut valitaan valtuustoon pyrin edistämään edellä listaamiani asioita.

Tiivis kaupunkirakenne

Hervannassa taloja, puistoa ja kauppa.

Tampere on viime vuonna valittu Suomen halutuimmaksi kaupungiksi. Uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin ja asunnoille on tarvetta. Uusien asuinalueiden rakentaminen on tyypillisesti kalliimpaa kuin olemessaolevan kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Vuoden 2012 asuntomessut oli Tampereen Vuoreksessa ja koko asuinalue rakennettiin nollista infra mukaanlukien (tiet, sähköverkko, vesiputket). 

Jos vertaa asukasta kohden tehtävää panostusta jo olemassaolevalle asuinalueelle, niin esim. Tammelan ja Vuoreksen täydennysrakentamisesta VTT on tehnyt laskelman (sivu 12, kuva 2). Hintaero on Tammela vs Vuores jopa 2.5-kertainen. Eli uusi asukas maksaa kaupungille Tammelassa 7.5k€ ja Vuoreksessa 18k€. Hinta tasaantuu aikaa myöten kun asukkaiden määrä kasvaa, mutta periaate käy tuosta ilmi. Lisäksi isot julkisen liikenteen investoinnit puhuu tiiviimmän kaupunkirakenteen puolesta.  

Isot maantasolla olevat parkkialueet eivät ole tätä päivää. Esim. Tammelassa oli ainakin aiemmin niin paljon parkkipaikkoja, että jokaiselle asukkaalle vauvasta vaariin olisi ollut omansa. Ei mitään järkeä! Parkkipaikat talojen alle ja lievempi parkkinormi niin saadaan myös asumisen hintaa alaspäin. Monet taloyhtiöt ovat kuitanneet putkistosaneerauksen kustannuksia rakennuttamalla lisäkerroksia tai uusia kerrostaloja tonteilleen.

Jos minut valitaan valtuustoon pyrin edistämään tiiviimpää kaupunkirakennetta viheralueita unohtamatta. Tampereen Vihreiden vaaliohjelmassa on hyviä kirjauksia 15 minuutin kaupungista missä vartin päässä kotoa tulisi olla kaikki oleelliset palvelut, mutta myös vihreää ulkoilualuetta virkistäytymiseen ja liikuntaan.

Älykäs kaupunki

Kaupungit ja niiden palvelut kehittyvät maailman mukana. Tampereella on ollut Smart Tampere kehitysohjelma (vuosina 2017-2021) jonka esittelyssä kerrotaan:

Ohjelma rakentaa kestävää ja älykästä Tampereen seutua, jossa asuminen, eläminen ja liikkuminen ovat hiilineutraalia ja jossa palvelut toimivat digitaalisesti, sujuvasti ja käyttäjälähtöisesti.

Nämä ovat hyviä tavoitteita ja mielestäni Tampereen kokoisessa kaupungissa, missä vuosikymmenen lopussa on 240 tuhatta asukasta ja kokonaisbudjetti on luokkaa 2 miljardia Euroa (2020), kaupungin älykäs toiminta voi tuoda huomattavia säästöjä ja parantunutta palvelua. Jos minut valitaan valtuustoon edistäisin mm. alla olevia asioita.

Liikkumisessa kaupungin julkista liikennettä on optimoitu käytön perusteella ja liikennesuunnittelussa hyödynnetään liikenteen mittaustietoja jne. Liikenne soljuu vähemmillä ruuhkilla ja siihen tehtävät investoinnit ovat oikea-aikaisia.

Nysse-pysäkkinäytöt näyttää pakkasellakin seuraavat bussit.

Kaupungilla on paljon tiloja ja anturimittauksilla voidaan säätää rakennusten ilmanvaihto optimaaliseksi hyvän sisäilman ja energiansäästön kannalta. Aikaisempien vuosikymmenten virheistä voidaan täten oppia ja huolehtia rakennusten toiminnasta pitkäjänteisesti energiaa ja ilmastoa säästäen.

Alykäs kaupunki mahdollistaa myös asukkaiden osallistamisen, suunnitelmista voidaan tehdä havainnollisempia virtuaalimalleja, joihin ihmisten on helpompi ottaa kantaa. Asukkaat voivat asioida halutessaan täysin sähköisesti, mutta toki tulee huolehtia myös ei-diginatiivien tarpeista. Palveluiden käytettävyyteen tulee panostaa. Ratkaisut tulee tehdä asukkaiden tarpeista käsin ja yksityisyydensuojasta tulee huolehtia.

Alykäs kaupunki on myös alusta yrityksille, sillä maailmassa on paljon tarpeita älykkäille ratkaisuille ja jos yrityksellä on referenssejä esim. Tampereelta, on jatkokauppaa helpompaa tehdä muihin maailman kaupunkeihin.